CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Naskaliaika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Naskaliaika. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. syyskuuta 2009

Pennut 6vko2vrk

"Pieni" päivitystauko tässä ollut.. heh. Allekirjoittanut palasi takaisin töihin "mammalomalta" ja sitä myöten kuulumisten kirjoittelu on jäänyt. Pennut ovat kasvaneet ja voimistuneet tästä huolimatta kovasti - ovatpahan aloittaneet yksinolotreenit mamman johdattelemana hyvissä ajoin :) Ekana päivänä pennut nauttivat yksinolosta sisustamalla makuuhuoneen uudelleen, tapettia oli ihan selkeästi liikaa seinissä, joten sitä karsittiin tuosta ikkunan alta n30cm. matkalta ja kännykän laturi napsittiin niin pieniin palasiin ettei vara-mamma vaan enää puhuisi niin kovasti puhelimessa. Muutoin olivat tyytyväisiä elämäänsä yksin ollessaan.. Vaan mitäpä jätettiin "herkut" ahkerien työläisten saataville :)

Pennut kävivät viime tiistaina hakemassa mikrosirut niskaansa ja samalla lääkäri tutki pennut ja totesi ne kaikin puolin terveiksi sekä todellisiksi seikkailijoiksi. Lääkäritätillä oli turhan paljon papereita seikkailijoidemme saatavissa kun eläinlääkärin lattialla juoksentelivat hoitajien iloksi/kauhuksi, miten sen nyt ottaa.. saattanee arvata että pari paperia koki kohtalonsa kun tuhotiimi matami & kingi pääsi niihin käsiksi. Eipähän tarvi miettiä että mistä paperisilppurin saisi, kun sellainen löytyy kotoa :) Pentutarkastuksessa keijukaisen hännänpäässä oleva muutos tulkittiin häntämutkaksi, niin kuin alkujaan oletimmekin. Keijukaisella on siis ihan viimeisten nikamien välissä ylimääräinen pieni nikama, joka kääntää hännänpäätä hieman vinoon. Ei vaikuta pentuun milläänlailla nyt eikä tulevaisuudessakaan. Lääkärin tutkimuksien aikana punnittiin myös pennut ja ne näyttivät hieman vajaa 6vko:n ikäisinä tältä:

Höpöttäjä: 3,4 kg.
Kingi: 4,1 kg.
Emäntä: 3,7 kg
Matami: 3,7 kg.
Hämäläinen: 4,1 kg.
Keijukainen: 3,5 kg.

Tasaisen kokoinen porukka :) Molemilla pojilla tuntui jo toinen kives ja toisen laskeutumista odotellaan rauhassa :)

Vähän meinaa olla haikea tunnelma, sillä jo ensi torstaina lähtee ensimmäinen penneli omaan kotiin!

Höpöttäjä eli Edi jää onneksi tähän Ouluun, joten likaa tullaan varmasti näkemään paljon :) Kiva tytsä on tuosta höpöttäjästä kasvanut, varsinainen ihmenainen - kiipeää muitta mutkitta pentuhuoneen aidan ylitse tutkimaan muuta asuntoa muiden pennejen ihmetellessä höpöttäjän urotekoja. Höpöttäjällä oli tuossa alkuviikosta jo molemmat korvat pystyssä päivän ajan, mutta laski kuitenkin vielä toisen jottei ihan LIIAN söpöltä näyttäisi.. Tosi taistelutahtoinen ja reipas tuo höpöttäjä on, varmasti sopii paremmin kuin hyvin mukaan Junttilan perhen elämään ja arkeen - Emmalle on tästä oiva harrastuskoira kasvamassa ;)

Kingi-poika se vaan tuntuu reipastuvan ja röyhkenevän päivä päivältä, poju jääkin tähän meille joulukuuhun saakka kasvamaan, kunnes Reeta lopettaa opiskelunsa ja ottaa poitsun kotiin Sinnan riesaksi. Saapa nähdä miten tuosta ärripurri-hurmurista enää osaa siinä vaiheessa luopua.. Tällä hetkellä Kingin eli Kendon vahvimpia ominaisuuksia tuntuu olevan ääretön uteliaisuus ja iloisuus, poika mennä viipottaa häntä tanassa kohti uusia haasteita! Kendoa ei pelota tuulessa heiluvat pressut, ei laukaukset, ei minkään valtakunnan moottorivekottimet (autot, moottoripyörät, ruohonleikkurit tms.) ja kaikkeen uuteen suhtautuu terveen uteliaasti, ei osoita pätkääkään pelkoa. Ja luja tahto tuolla kyllä on, sitä saa tuntea naskalit ihollaan jos erehtyy pennun ottamaan syliin kesken pojun tärkeiden tutkimusmatkojen ja jos ei pyristelyistä huolimatta pentua maahan lasketa.. "Parit" taistot ollaan käyty siitä, että kuinkas sitä sylissä käyttäydytään ja mihin niitä naskaleita oikeen saakaan iskeä.

Emäntä lähtee hurmaamaan koko Joensuun rajattomalla rakkaudellaan. Likka on suorastaan sylikoira, kaikki tutut ja tuntemattomat ovat aivan ihania ja niiden syllin on PAKKO tunkeutua. Emäntä eli Sista osaa käyttää suloisuuttaan hyväkseen ja usein saakin
vierailta eniten rapsutuksia koko pentulaumasta. Sistan mielestä metalli on pop ja siksi meillä onkin avaimen tarkassa syynissä - muutaman kerran on meinannut tulla paniikki, kun ollaan luultu että ollaan avaimet hukattu.. mutta se onkin vaan ollut Sista joka niistä on pitänyt huolta. :) Sistan luja tahto ja ahneus ovat myös tuottaneet päänvaivaa.. koirien ruokapussit ovat lattialla vaarassa, kun pentukoira iskee niihin naskalinsa ja tekee muutamata tapporavistukset saadakseen herkullisia nappuloita syödäkseen - meillä kun ei ihan selkeästi pentukoiraa ruokita IKINÄ! Sista on myös kehittänyt oivan tavan ilmoittaa tarpeistaan, pentu ns. puhuu kun kakkahätä yllättää, eli kun jostain suunnasta kuuluu "piuh, puh, piuh, puh, piiih piih pih", niin aika hyvin ollaan keretty pihalle tarpeille ;) Paperillehan nämä kaikki jo osaavat tarpeensa tehdä.

Sitten tämä meidän oma rakkauden lähettiläs, eli matami eli Keesi. Tuo pieni punainen paholainen jää meille asumaan ja harrastamaan paperityöläisen uraa.. Keesi on ehdottomasti pentueen rämäpää, oikea kuningatar. Muu porukka polvistukoon kun meidän matami saapuu paikalle. Ei haasta riitaa, mutta ei kyllä ole se joka alistuu jos leikit menevät ns. yli. Daimi pistää pikkuneidin varmasti aisoihin pian, mutta vielä Keesi on saanut nauttia lauman herruudesta - tai siis rouvan asemasta. Keesi on uskomattoman rohkea ja reipas, Kingin tavoin on tutkimassa jokaisen kolon ja nurkan mitä vaan mahdollista, ei pelkää mitään. Sisällä rauhoittuu nukkumaan heti kun mitään ei tapahdu ja ulkona on ensimmäisenä ja viimeisenä se joka touhuaa leluilla ihmisen tai Daimin kanssa. Keesi tunnetaan myös pesuautomaattina ja pusukoneena, huolehtii puhtaanapidosta niin pentuesisaruksilleen ja emolleen kuin meille ihmisillekin. Keesin mielestä saalis- ja taisteluleikit ovat edelleen pop ja tuo leluja jo aika kivasti leikittäväksi :)

Hämäläinen lähtee Savoon, Kuopion ainoaksi herrasmieheksi ;) Assin ja Pentin rakkaaksi perheenjäseneksi ja harrastuskoiraksi. Hämäläinen eli Daru on oikeasti lauman herrasmies, on hyvin nöyrä ja anteeksiantavainen. Ei isottele kenellekään vaan haluaa vain hoitaa ja helliä - sekä tietenkin olla hoidettavana ja hellittävänä :) Daru kulkee ihmisten mukana missä vaan, on leimaantunut terveellä tavalla ns. yhden ihmisen koiraksi, eli Darulle se oma perhe on varmasti kaikkein tärkein :) Rohkea ja reipas pentu se tämäkin jässikkä on, on ensimmäisten joukossa vieraiden sylissä tutkimassa taskut ja reippasti häntä heiluen kulkee uusissakin paikoissa. Darun mielestä ihmisten varpaat ovat edelleen aivan ihania, niitä on pakko saada maistella.. Rauhallinen kun mitään ei tapahdu ja kunnon "aina valmiina-belgi" kun jotain ollaan tekemässä :)

Kuopioon lähtee myös toinen G-pentu, eli meidän "kuopus" keijukainen. Keijukainen menee Annikan ja Tuomaksen harrastuskaveriksi agiliitelelemään ja tokoilemaan. Keijukaista kutsumme kaikkien tuttujen kesken ilotytöksi, tämä ei siis ole mikään loukkaava nimi, vaan tarkoittaa juuri sitä miten se kirjoitetaankin eli on iloinen tyttö. Keijukainen tuntuu lähtevän lentoon joka kerta kun ihminen tulee näköpiiriin, oli se sitten vieras tai tuttu. Lentoon lähtöä avittaa iloisesti heiluvat korvat ja hyrränä pyörivä häntä. Keiju on erityisen rakastunut lapsiin ja jaksaisi pussailla ja nuolla lapsia vaikka kuinka! Pentueen ainoa veijari joka ei käytä usein hammaskalustonsa testaustekniikkaa ihmisen.. HUOH! Reipas ja oikein suloinen belgipötkö tämäkin likka on!

Kaikki pennut ovat niin ihania että olisin valmis pitämään vaikka kaikki.. mutta onneksi tähän ei ole mahdollisuutta ja pennuilla on upeat omat kodit jo odottamassa ;)

Pidemmittä puheitta, saanen esitellä 6viikon ja 2vrk:n ikäiset G-pennut Minna Väänäsen kuvaamana tältä aamulta:

Energetic-Action's Gemma "Edi"
(työnimi höpöttäjä)

Energetic-Action's Gredo "Kendo"
(työnimi kingi)
Energetic-Action's Gredo "Kendo" vauhdissa
(työnimi kingi)
Energetic-Action's Gimma "Sista"
(työnimi emäntä)
Energetic-Action's Gismet "Keesi"
(työnimi matami)
Energetic-Action's Gismo "Daru"
(työnimi hämäläinen)
Energetic-Action's Go-Go Girl "?"
(työnimi keijukainen)

Lisää Minnan ottamia upeita kuvia TÄÄLLÄ

maanantai 24. elokuuta 2009

Aika vierii vähän turhan nopeasti..

Enää hieman reilu pari viikkoa, niin ensimmäiset pennet lähtevät omiin koteihin.. Voi suru ja murhe :(

Tästä ihanasta ajasta täytyy silti ottaa kaikki ilo irti, pissa-kakka-rumba meinaa vähän varjostaa tätä onnea, mutta ei liiaksi kuitenkaan :) Eilen käytiin taas nauttimassa loppukesän lämmöistä tuossa sivupihalla. Kummasti tuommoinen rämäpäälauma houkuttelee ohikulkijoita rapsuttelemaan niitä ;) Taas saivat pennut kivoja kokemuksia lapsista, pari taaperoa ja
useampi vähän vanhempi lapsi kävi pentuja rapsuttelemassa. Lastenvaunut ja polkupyörät kiinnostivat joka pötköä ja häntä hurjasti heiluen juoksivat aidan reunalle niitä tutkimaan. Daimi vietti "mammalomaa" sisällä, nukkui varsin tyytyväisenä sängyllä kun takaisin sisälle tultiin ;)

Pennut tutustuivat eilen ensimmäistä kertaa kunnolla automatkustamiseen ja leppoisaa oli meno. Ensimmäisten kilometrien aikana jo Matami oli nukahtanut ja Kingikin pilkki Keijukaisen kyljessä unen ja valveen rajamailla. Emäntä istua tapitti suurimman osan matkasta ja ihaili rauhallisena maisemia. Hämis ja Höpöttäjä sen sijaan ottivat leikiksi tämänkin hetken ja temusivat keskenään lähes koko matkan. Autokyydistä teki turvallisen tuo savicin iso häkki, joka meillä oli ennen sisällä Daimin pesäluolana. Ei pennejä häirinnyt lainkaan vaikka metallihäkistä lähtikin meidän ihmisten mielestä ihan luvattoman paljon ääntä, kolinaa ja räminää riitti jokaisen töyssyn jälkeen. Aluksi meinattiin että jätetään tuo savicin häkki autohäkiksi, kun sinne helposti mahtuu kaksi aikuista belgiä matkustamaan, mutta kyllä me nyt tultiin siihen tulokseen, että jostain on tilattava ihan oikea autohäkki.. ei lomareissut olisi kovin leppoisia kolinan ja räminan keskellä. Kaiken kaikkiaan puolisen tuntia ajeltiin erilaisilla teillä Oulussa - mukulakivikatuja tietysti myös, kun niitä täällä kerran riittää.

Pennuilla luonteenpiirteet ovat selkeästi jo näkyvissä. Laumasta löytyy kuusi tasaista ja varmaluonteista pientä belginalkua. Kaikille maistuu ruoka ja ovat niin ahneita kun pieni belgi olla voi. Meidän grammapuntari (max 3000g/3kg) ei enää pennejä punnitse, joten oletamma että ne ovat isoja :D Eivät pennut vielä kuitenkaan kolmea kiloa vielä paina, mutta tuo punnituksen oiva apuväline -kattila- on itsessän jo 1400g. painava, että pelivaraa jää 1600g per pentu ja sen ne ovat jo reilu viikko sitten jo vauhdilla ylittäneet. Punnitus jääköön suosiolla siis nyt unholaan. Daimikaan ei ipanoita enää mielellään syötä, öisin saattaa maitobaarin avata, mutta muuten tyytyy saamaan naskalit vaan leikkiessä iholleen. Nisät ovatkin aikamoisen naarmuiset, kun nuo ahneet pikkuiset possut eivät paljoa mammakoiraa ajattele syödessään.. ja eihän ne pelkät naskalit iholla ikävälle tunnu, vaan myös ne kynnet, joita pennet käyttävät kuin kissat - tassut suppuun, niin ote on varma! Meinaa kynsien leikkuu muuten käydä jo työstä, kovasti jo saa taistella, että mitenkäs tässä manikyyrin aikana nyt oltiinkaan. Uninen belgi on tässä hommassa paras belgi.. ;) Taistelusta puheenollen, laumasta tähän mennessä eniten taistelutahtoa on osoittanut Höpöttäjä, meidän esikoinen. Roikkuu jo ihan tosissaan räteissä ja veroleluissa kiinni ihmisen kanssa. Äriseekin jo leikin tiimellyksessä :D
Kingi ja Keijukainen tykkäävät tapporavistella ja taistella myös ihmisen kanssa. Hämäläinen touhuaa mieluiten ihmisten jaloilla ja käsillä, puree jo kohtuu kovaa! Ihmislihan viehätyksen lisäksi Hämäläisellä on selkeästi saalisviettinen moottori, juoksee pallon perässä ja retuuttaa kiinni saamaansa pehmolelua kunnon tapporavistusmeiningillä. Emäntä ja Matami molemmat ovat niin saaliin kun taistelun makuun päässeitä, molempi parempi :) Aktiivisia ja touhukkaita tuholaisia nämä kaikki ovat. Jätkät perusrauhallisia ja likat tuommoisia riiviöitä. Pojat ovat päässeet ihmislihan makuun ja tykkäävät pureskella ja pussailla ja tytöt touhuavat mielummin vaatekappaleiden kanssa sen mitä pussailuiltaan ehtivät :)

Tässä muutama kuva eiliseltä ulkoilureissulta:

Höpöttäjä taistelee sukasta.

Höpöttäjä: MUN SUKKA!!

Hämäläinen (yllä) ja Matami painimassa.

Samperin jätkä!

Hämäläinen nauttii vetolelusta.

Keijukainen poseeraa, taustalla Emäntä.

Hirmuiset tytöt, eli Emäntä ja Matami, kinaamassa :D

Hämäläinen (yllä) ja Emäntä leikkimässä.

Emännän pallo ja pyllistys.

Vain Höpöttäjä puuttu, oli pissalla.

Sama porukka..

Vasemmalta: Hämäläinen, Matami, Emäntä, Kingi, Keijukainen ja kuvan ulkopuolella Höpöttäjä edelleen asioillaan..

Matami ja Keijukainen touhuamassa.

Takana Keijukainen, keskellä pojat kinaamassa (takimmainen on Kingi) ja edessä Emäntä nauttimassa rottaa..

Takimmaisena Keijukainen, sitten Matami ja Hämäläinen, edessä Höpöttäjä.

Tämän viikon torstaina otan pennet mukaan, kun käyn tokotreenit vetämässä Haukkukeitaalla (kurssilaiset huom. varautukaa naskaleihin). Perjantaina lähdetään ekalle pitkälle autoreissulle, käydään Ylivieskassa esittäytymässä ja hurmaamassa tutut ja tuntemattomat :) Ensi viikon tiistaina penneillä on luvassa ensimmäinen kunnon kosketus eläinlääkäriin, sillä käymme pentutarkastuksessa ja tuikkaamassa sirut pentujen niskaan. Tämän jälkeen paljastetaan sitten jokaisen pennen viralliset nimet ;) Pentutestaaja tulee sitten tasan kahden viikon päästä, katsellaan mitä mietteitä hänellä on näistä viikareista.. Eli ohjelmaa on luvassa yllin kyllin ja kaiken tämän keskellä vielä hellitään ja halitaan niin paljon kun vaan keretään.

Tänään vietetään vapaapäivää pentujen katselijoista, mutta muutoin loppuviikko on aikalailla buukattu täyteen. Josko sitä tänään saisi aikaiseksi vaikka suursiivouksen, moiselle kun ei ole ollut viimeiseen kuukauteen lainkaan aikaa.. ;) Mopin varteen siis.. palaillaan taas!

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Kuvia eiliseltä

Oltiin koko klaani pihalla eilen tunnin verran, pari kuvaakin napsittiin kesken touhujen:

Emäntä (huomaa korvat!), Höpöttäjä ja Keijukainen.

Höpöttäjä ja Keijukainen.

Emäntä (edellä) ja Keijukainen.

Höpöttäjä ja pallo.

Kingi ja vetolelu.

Emännän pallo :)

AH!

Samperin sisko kun tuli kiusaamaan.

Laatuaikaa pallon kanssa VIHDOINKIN!

Keijukainen on Samu-fani, takana Emäntä.

Vauhtipoika-Hämäläisestä on yllättävän vaikeaa saada minkäänlaista kuvaa otettua..

Matami kömyää Kingin kanssa ja Hämäläinenkin on tulossa joukkoon veikkaa kormuuttamaan :)

Isot koirat pissaa pihalle :D

Koirakaveri (kultsupoika) naapurista teki yllätyskäynnin.

Uni yllätti Hämäläisen ja Matami-sisko vahtii.

Kingillekin tuli uni.

Samu ja Keijukainen.

Maitobaari aukesi..

Höpöttäjä ja Keijukainen (takimmainen) aterialla.

Maitobaarilla ruuhkaa.

Daimi-mamma tyytyväisenä :)

Nyt pihalle taas :)

perjantai 21. elokuuta 2009

eilen juhlitiin 1kk:n ikäisiä pennejä

Ja kasvukoti oli niin härdellissä, että ei etes synttärijuhlia pidetty :) Kävi pentujen katsojia ja ihastelijoita suorastaan laumoittain ja me ihmiset ravattiin asuntoesittelyissä, kun tarkoitus on päästä tästä .. Vaan synttärihumussa saattin juhlistaa myös toista verrattain iloista asiaa, sillä nyt myös Kingi-pojulla on oma koti! Jätkä pääsee Sinna-nimistä belgityttöä paimentamaan ;) Nyt siis kaikilla pötköillä on mahtavat, harrastavat kodit! Paremmin ei oikeastaan voisikaan olla! :D

Kirjoittelen lisää kuulumisia hieman paremmalla ajalla ja kuviakin on luvassa ;)

keskiviikko 19. elokuuta 2009

Gremilinit valloittaa

"Vähän" venähtänyt tämä päivitysten väli.. Anteeksi siitä. Täällä elämä on sen verran hektistä, että ei koneella kerkeä eikä halua olla ;) Pötköt eivät olekaan enää niin kilttejä ja ruusunpunaisen suloisia pennejä, mitä ne olivat vielä reilu viikko sitten.. ;) Niillä on kunnon naskalit! Koko kita auki hyökkäävät milloin jalkoihin ja milloin käteen kiinni, oikeastaan se on aivan sama mikä ruumiinosa ihmisessä osuu pennejen kohdalle, niin naskalit nappaa kiinni. Kaikenlainen metalli viehättää ihmislihan lisäksi ipanoita, avaimet ja talousjakkaran jalakset ovat ihan pop.. samaan listaan kuuluvat myös puiset jalkalistat, voi vuokraisäntä parkaa :D Vaan onneksi eivät ole saaneet mitään aikaiseksi jalkalistatalkoittensa aikaana, kunhan ikeniä vaan kutittelevat ja naskaleita terävöittävät. Ruoka maistuu ja huomenna onkin aika punnita kuukauden ikäiset (hui!!) pennut.

Ulkona ollaan viihdytty ja kyytiä saavat niin kukat, pensaat kuin männynkävytkin. Tänään mennään pihalle taloyhtiön 40v. juhliin ja pennut tietty tulevat mukaan ihmisvilinää (ehkä 20 ihmistä) katsomaan ja rapsutuksia keräämään.. Ovat muuten siinä jo aika eteviä, jokainen parkkeeraa heti ihmisten syliin ja pussailevat kovasti minkä puremiseltaan ehtivät. Yöt nukkuvat jo suhteellisen (häilyvä käsite) hyvin, kerran pari yössä heräävät leikkimään.

Ollaan tässä G-pentueen tribuutiksi keksitty noille yhteisnimitys GREMLINIT, kuvastavat noita paremmin kuin hyvin ;) Daimi raukka se vaan jaksaa huolehtia ja helliä ipanoitaan, vaikka välillä sekin saa tutaa naskaleista.. ei ole edes pahaa sanaa sanonut, vaikka ihan varmasti pentujen iskut tuntuvat ikäviltä. Olivatpa pennet myös tuossa pari iltaa sitten harrastaneet mammakoiran parturointia, Daimilla on nyt karvanlähtö pahimmillaan ja ipanoista se on vallan mukaa ilmeisesti kun karvatuppo ja toinenkin jää suuhun kun vähän tapporavistelee mammaa.. Tästä johtuen on Daimilla nyt lonkan päällä golfpallon kokoinen lähes kalju alue, jonka ipanat ovat parturoineet.

Otin sunnuntaina kuvia kun meillä oli hiljaista ja rauhallista:

pehmohauva on hyvä unikaveri..

..sen ympärillä/päällä/alla on kiva nukkua

kas näin

välillä pitää sitä omaakin tilaa olla, jotta saa nukkua vinkuvankan kanssa

suloinen höpöttäjä..

..gremlin-höpöttäjä

ja meidän rakas mammakoira sai koko pentulaatikon itselleen!