ja kantovuorokaudet vähenee.
Kokeilin seisontakuvaa neidista ottaa, mutta eihän siitä mitään tullut sisätiloissa - lähinnä suttuista pikselimössöä. Ulkona satelee vettä, joten sinne ei ole kameran kanssa mitään asiaa. Josko saataisiin aikaiseksi muutama kunnollinen kuva viikonloppuna, kun käydään pohojammaalla Samun vanhemmilla vielä ennen pentujen tuloa.
Vielä reilu pari viikkoa ja kantovuorokaudet tulee täyteen. Mie olen jo nähnyt jos jonkinlaisia unia pentujen tulosta: viime yönä näin unta että parin vuorokauden ikäiset ryökäleet olivat vallanneet meidän sängyn kun tulin töistä, niitä mönki meidän patjojen välissä ja tyynyliinojen sisällä.. :D miten lie olivat silmät ummessa sinne päässeet.. Daimia siinä unessa taisin ihan aiheesta syyttää ;)
Daimi ottaa rennosti tämän touhun siitä huolimatta, että me ihmiset jännitellään täällä ihan kunnolla. Ainoa mistä Daimin odotuksen oikeastaan huomaa ulkonäön ja suuren ruokahalun (sekä niiden pierujen!!) lisäksi, on tuo unen määrä.. Daimi nukkuu reilusti normaalia enemmän, ainahan se on sisällä ollut rauhassa, mutta nyt tuo uneliaisuus kyllä menee jo ihan sohvapuudelin mittoihin. Ulkoilutkin ovat rajoittuneet tosi lyhyisiin lenkkeihin, ihan sama pitääkö tuota irti tai remmissa; se kävelee hitaasti vierellä. Paljon mielummin on kotona ja touhuaa leluillaan tai nukkuu. Pentulaatikkokin saatiin valmiiksi jo viime viikolla, ja se onkin Daimin mielestä tosi POP, onhan siellä vanha sininen peti, joka neidillä on pennusta asti ollut. Pentujen syntymän lähestyessä Daimin patja lähtee sitten varastoon ja tilalle tulee ankeita pyyhkeitä ja vanhoja sijauspatjoja. Kaikkea muutakin tavaraa ollaan pentuja varten saatu hommattua, useimmat tärkeitä sekä tähdellisiä, mutta onpahan anoppi hommannut meille esim. satamäärin kumihanskoja jotta voidaan synnytys hoitaa "siististi".. :) Synnytyksestä puheen ollen, Ninalta (Hukkarullalaisten kasvattaja) sain eilen hyvän kirjavinkin, ja hänen ansiostaan tänään käyn hommaamassa Helena Koskentalon "Parempaan pentutulokseen" -eepoksen, se varmasti tulee olemaan hyvässä käytössä läpi pentuajan :)
Alla muutama kuva Daimista tältä aamulta.
Kokeilin seisontakuvaa neidista ottaa, mutta eihän siitä mitään tullut sisätiloissa - lähinnä suttuista pikselimössöä. Ulkona satelee vettä, joten sinne ei ole kameran kanssa mitään asiaa. Josko saataisiin aikaiseksi muutama kunnollinen kuva viikonloppuna, kun käydään pohojammaalla Samun vanhemmilla vielä ennen pentujen tuloa.
Vielä reilu pari viikkoa ja kantovuorokaudet tulee täyteen. Mie olen jo nähnyt jos jonkinlaisia unia pentujen tulosta: viime yönä näin unta että parin vuorokauden ikäiset ryökäleet olivat vallanneet meidän sängyn kun tulin töistä, niitä mönki meidän patjojen välissä ja tyynyliinojen sisällä.. :D miten lie olivat silmät ummessa sinne päässeet.. Daimia siinä unessa taisin ihan aiheesta syyttää ;)
Daimi ottaa rennosti tämän touhun siitä huolimatta, että me ihmiset jännitellään täällä ihan kunnolla. Ainoa mistä Daimin odotuksen oikeastaan huomaa ulkonäön ja suuren ruokahalun (sekä niiden pierujen!!) lisäksi, on tuo unen määrä.. Daimi nukkuu reilusti normaalia enemmän, ainahan se on sisällä ollut rauhassa, mutta nyt tuo uneliaisuus kyllä menee jo ihan sohvapuudelin mittoihin. Ulkoilutkin ovat rajoittuneet tosi lyhyisiin lenkkeihin, ihan sama pitääkö tuota irti tai remmissa; se kävelee hitaasti vierellä. Paljon mielummin on kotona ja touhuaa leluillaan tai nukkuu. Pentulaatikkokin saatiin valmiiksi jo viime viikolla, ja se onkin Daimin mielestä tosi POP, onhan siellä vanha sininen peti, joka neidillä on pennusta asti ollut. Pentujen syntymän lähestyessä Daimin patja lähtee sitten varastoon ja tilalle tulee ankeita pyyhkeitä ja vanhoja sijauspatjoja. Kaikkea muutakin tavaraa ollaan pentuja varten saatu hommattua, useimmat tärkeitä sekä tähdellisiä, mutta onpahan anoppi hommannut meille esim. satamäärin kumihanskoja jotta voidaan synnytys hoitaa "siististi".. :) Synnytyksestä puheen ollen, Ninalta (Hukkarullalaisten kasvattaja) sain eilen hyvän kirjavinkin, ja hänen ansiostaan tänään käyn hommaamassa Helena Koskentalon "Parempaan pentutulokseen" -eepoksen, se varmasti tulee olemaan hyvässä käytössä läpi pentuajan :)
Alla muutama kuva Daimista tältä aamulta.
Kummipojan antama oranssi dino on kovassa käytössä :)
Pääsin yllättämään neidon päiväuniltaan pentulaatikosta. Ilme oli mitä autuain :)
Rankan pohdinnan jälkeen (huomaa Daimin ilme ensimmäisessä kuvassa) Daimi päätti, että pentulaatikkoa piti tuulettaa.. (varmaan pierut haisi)
vaan tuuletus ja järjestely jäi emännälle, kun koira ja lelu hävisivät jatkoille olohuoneen puolelle..
Näin meillä tänään :)
Daimin emälle syntyi muuten eilen illalla punainen pieni paholainen, jota siis belginpennuksi kutsutaan. Tämä pieni Ferrarin-alku on narttu ja ainokainen F-pentueen jäsen. Kovasti rapsutuksia pennelille ja Peppi-mammalle!!
8 kommenttia:
Voi mikä mamma! Varsinkin ekassa kuvassa näyttää ihan valtavalta:)
Kiitos onnitteluista! Teillä näyttää odotusaika sujuvan varsin rattoisesti.. ;--)
Hauskat naurut sai nauraa, kun luki kuvasarjasta Daimin puuhastelut ;)...Tv:Mari
Mikä massu! :oD Pitäskö pentuveikkausskabat käynnistää N Y T NYT? ;-) Veikkaan, että masussa majailee kuusi pikku tervua.
Noniih, hyvä Pamu! Voittajalle luvassa lämmin mieli ja velvoite tulla nuuskuttelemaan pentujen tuoksua? ;) Mulla on alusta asti ollu mielessä, että niitä pieniä belgimöykkyjä on viisi. Niin ja jotta lisätään vähän jännitystä, niin veikkanpa vielä, että niistä viidestä kolme voisi (saisi) olla narttuja :D
Ajattelimmepa mekin välillä kommentoida tänne. :) Ollaan Timon kanssa seurailtu ahkerasti teidän pentubloginne etenemistä. Daimilla on kyllä tooooosi iso maha, ainakin jos tuohon ensimmäiseen kuvaan on luottamista.
Jos tuohon veikkaukseen yhtyisi, niin veikkaanpa kuutta pentua, joista 3 urosta ja 3 narttua.
Sopisi hyvin tähän jälkeläissarjaan jatkoksi. :)
Kiva, jos teille itselle jää yksi pikkuinen narttu. Jäisi meillekin yksi kiva uros tästä pentueesta, jos ei jo olisi kahta koiraa... :)
t.Henna & Kami sekä Timo
Iso on masu! Daimin pentulaatikko näyttää todella kivalta. Cara puolestaan makoilee rahin päällä, sillä hänen korkeutensa haluaa tarkkailla maailmaa lattiatason yläpuolelta..
Nähdään sitten lauantaina! Kova on jännitys, mutta onneksi ei ole mitään pakottavia odotuksia ;)
Henna, mites se menikään.. "Ei kahta ilman kolmatta" tai "menee se kolmas siinä missä ne kaksi muutakin" ;) Heh. Ei vaan, kyllä se kaks nelijalkaista riittää ehdottomasti meidänkin taloudessa, vipinää varmasti ihan tarpeeksi :) Rapsuja isukille ja "ISOveikalle"!
Laura, kyllä Daimikin mielellään korkealle majoittuu (oma sohva, paras sohva), mutta eipä tuon mahan kanssa paljon korkeuksiin nyt tähdätä ;) Nähdään lauantaina, huippua!
Lähetä kommentti